Usein kysyttyä

Energiapuulle ei ole juuri muuta rajoittavaa tekijää, kuin se, että se on järkevästi koneella työstettävissä. Karkeasti noin ranteen paksuinen puu on vielä sopivan kokoista. Kaivinkoneella työskennellessä myös ohuemmat rungot kelpaavat poimittaviksi.

Ennakkoraivaus jouhevoittaa koneilla työskentelyä hakkuualalla. Työn jäljestä tulee myös siistimpi, kun moton ei tarvitse itse poistaa häiritsevää risukkoa otettavan puuston edestä. 
Raivatut rungot jäävät myös vapauttamaan ravinteita maaperään. Raivattava pohjapuusto on yleensä noin onkivavan paksuista ja joulukuusen kokoluokkaista kuusta, joka kasvaa kasvatettavan puuston tukkeena. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse raivata, sillä on tärkeää jättää myös riistatiheikköjä sekä säästöpuuryhmien aluset raivaamatta.

Esimerkiksi kahdeksalla pyörällä varustettu kone jakaa painon laajemmalle alueelle, mikä tarjoaa paremman kantavuuden ja vähemmän painetta maastoon, jolloin riskit juuristovaurioihin pienenevät. Riittävä nosturin ulottuvuus mahdollistaa sen, että koneella ei tarvitse tehdä ylimääräisiä pistoja tai jatkuvaa liikuttelua, kun rungot ovat helpommin ulottuvilla. Tällöin myös ajouraväli pysyy maltillisempana. Ensiharvennusten kynnyksellä huolena saattaa olla se, että ajourista joutuu tekemään leveämmät, että iso kone mahtuu. Tällöin kannattaa muistaa, että ensiharvennuksen jälkeen tulee yleensä vähintään yksi harvennus. Tässä välissä puut ehtivät kasvamaan paksuutta ja pituutta. Jos ensiharvennuksella ajoura tehdään kapeaksi, luonnollisesti toisella harvennuksella joudutaan taas leventämään ajouraa. Pahimmassa tapauksessa jo ensiharvennuksella kapea ura ahdistaa ajokonetta, joka saattaa kuorman kanssa reitillä keinuessaan raapia puita, koska niitä ei ole raaskittu ottaa pois edestä. Nämä vaurioituneet puut eivät todennäköisesti siellä harvennuksella enää ilahduta tukkikasassa. Ajokoneissakin riittävä kuormatila edesauttaa sitä, että metsässä ajokertojen määrä vähenee, kun puuta mahtuu kyytiin enemmän. 

Teemme myös tonttihakkuita. Kohteen on kuitenkin oltava myös meille järkevä, karkeasti kohteelta kannattaisi lähteä noin 30m³ puuta tai noin 100kpl runkoja. Suosittelemme keräämään esimerkiksi naapuruston kanssa kimpassa alueen, jonne voimme tulla savotoimaan. Mikäli tontti sijaitsee kaava-alueella, maanomistaja on vastuussa lupa-asioista.

Riippuen puiden varastointiajankohdasta, yleensä noin vuoden verran. Keväällä tehdyt puut yleensä kuivuvat nopeammin, kuin syksyllä tehdyt.

Metka (ent. kemera) tukea voidaan hakea nuoren metsän kunnostuskohteisiin. Tuen määrä on 200€/ha ja korotettu tuki on 300€/ha, mikäli kuvioilta on kerätty tasaisesti myös pienpuuta, vähintään kuitenkin 35m³/ha. Tarkempia tietoa tuen saamisen kriteereistä ja hakemisesta löydät Metsäkeskuksen sivuilta.

Tarjouksella otetaan huomioon muun muassa:

• onko kohde kesä- vai talvikorjuukohde,
• mikä on hakkuutapa,
• kuinka iso ala on kyseessä,
• minkä kokoista puusto keskimäärin on,
• tarvitaanko ennakkoraivausta ja hoitaako raivauksen metsänomistaja itse vai me
• kuinka pitkä metsäkuljetusmatka on
• sijainti kaukokuljetuksen näkökulmasta.

Yhteistyö alkaa yhteydenotosta tai yhteydenottopyynnöstä, jota seuraa mahdollinen maastokartoitus, jonka jälkeen tarjous sähköisesti tai paperisena. Hyväksytyn tarjouksen jälkeen teemme kirjallisen sopimuksen. Ennen hakkuuta leimikko käydään myös nauhaamassa toimestamme, johon metsänomistaja saa halutessaan osallistua. Tämän jälkeen korjuu ja metsäkuljetus, joiden jälkeen myyjälle toimitetaan yhteenveto hakkuusta listoineen ja puut maksetaan hyväksynnän jälkeen sovitussa aikataulussa. Korjuun jälkeen nuoren metsän hoitokohteissa tehdään myös mittaukset metka-tukea varten ja tiedot toimitetaan Metsäkeskukselle.